Klirrrr! Poks! Hulirumpsis!
Katso näin, näin tonttu-ukko
suruissansa itkee,
hetken kestää elämä,
sekin synkkä ja pimeä.
Öitten varjoon talon touhu hukkuu
kotikolohonsa alle sillan.
On kylmät paukkuvat pakkaset
ja tuimat pohjolan tuuloset.
Lumi on jo peittänyt kukat
laaksosessa,
järven aalto jäätynyt
talven pakkasessa,
varpunen pienoinen syönyt
kesäeinehen.
Varo metsäkoiraa jänönen,
jänönen,
tääll' on sudet vaan,
usvamajoissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti